Uutiset
Blogi_Antti_Syvajarvi1.jpg

Kehittyvä sosiaali- ja terveyshallinto tarvitsee osallistavia menettelytapoja

30.8.2017 9:00

Uudistukset ovat kaikkialla, jolloin myös julkisen sosiaali- ja terveyshallinnon on oltava valmis muutosten ja kaivattujen uudistusten äärellä. Itse asiassa hallinnolta ja johtamiselta usein edellytetään uudistusten analyysia, strategista toteuttamista ja arviointia. Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhdistävä teemamme Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiohankkeessa. Sen yhtenä osana tarkastellaan tulevaisuuden strategioita ja politiikkasuosituksia.

Perinteinen sosiaali- ja terveysalan hallinnon toteutus on edennyt perusteella, jossa tietyllä taholla on velvollisuus sekä valmistella että hallinnoida, strategioiden ja tavoitteiden oikeutuksella. Nämä velvollisuudet ovat saattaneet johtaa innovaatio- ja nokkeluuskisoihin, tuottamatta aina todellisia, vaikuttavia ja toimivia uudistuksia arjen todellisuuteen. Perinteinen hallinnon toiminta on varmaan läsnä jatkossakin. Mutta merkityksellistä on, kuinka erilaiset hallinnan muodot ovat alkaneet korostaa aiempaa enemmän kumppanuutta ja tasa-arvoisuutta, sopimuksellisuutta, kokeiluja ja sosiaalisesti älykkäitä käytänteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on tullut entistä monimuotoisemmaksi. Siksi on yhä enemmän syitä pohtia, miten mielekkäitä perinteinen ylhäältä-alaspäin tapahtuvan hallinto, voimakkaat professioasetelmat, erilaiset rajat tai innovaatiokikat ovat.

Suomen akatemian rahoittamassa PROMEQ-hankkeessa selvitetään myös, kuinka osallistavat tai kumppanuusperustaisemmat menettelytavat voisivat aidosti näkyä myös alan strategiatyössä. Lähestymistapamme painottaa palvelu- ja asiakaslähtöistä hallinnan mallia. Tämä haastaa jäykät edustuksellisen demokratian ja byrokratian muodot sekä perinteisen managerialistisen hallinnon. Niiden sijaan keskiössämme ovat kansalaislähtöisyyttä, osallisten tasa-arvoa, vastuullisuutta, dialogia ja sidosryhmien yhteistyötä painottava käytännön strategiatyö. Julkisen hallinnon lähestymistapojen tulee enemmän ja aidommin huomioida toimijoiden väliset suhteet ja mahdollisuudet. Näin sosiaali- ja terveyshallinnossa korostuu asioiden ja olosuhteiden yhteisöllinen, osallistava luonne.

Mitä hallinnon kehittymiseltä edellytetään?

Konkreettisesti perinteisiä valta-asetelmia ja rakenteita tulee tarkastella uudella tavalla. On kyettävä yhteistoimintaan, koettelemalla opittuja tapoja sekä rajoja ihmisten, erityisryhmien, ammattiryhmien ja organisaatioiden välillä. Tällöin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä korostuvat kumppanuussuhteet eri toimijoiden kanssa. Tärkeää on yhtäältä oma kyky markkinoida itseään ja ajatuksiaan toimijana – toisaalta kyky haastaa muiden asianosaisten toimintaa. Kyse on nyt käytännön strategiatyöstä ja tulevaisuuden strategioista. Tutkimuksemme keskiössä on sosiaalinen markkinointi, joka nähdään tapana luoda, suunnitella ja toteuttaa hallintoa ja strategiaa. Sosiaalinen markkinointi on myös strateginen lähestymistapa siihen, että sosiaalista muutosta saadaan aikaan strategiatyössä ja itse tulevaisuuden strategioissa. Nyt strategia nähdään sosiaalisena käytäntönä, jossa ihmiset, esimerkiksi erityisryhmät tarpeineen, on huomioitu kumppanuustoimijoina.

Olemme viime kuukausina keränneet hyvinvointikertomuksia strategisina asiakirjoina kolmelta SOTE-alueelta ja lähes 50 suomalaisesta kunnasta. Asiakirja-aineisto on analysoitu hyödyntämällä viisikantaista mallia, jonka pohjalta saadaan käsitys hyvinvoinnin mukaisen strategiatyön nykytilasta sekä ylipäätänsä siitä, miten kehittyneitä strategia-asiakirjat ovat. Ne myös kertovat työstä, jota kuntien ja alueiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään, sekä osallistamisesta. Alustavia havaintoja esitellään konsortiohankkeen valtakunnallisessa seminaarissa syyskuussa 2017. Tässä yhteydessä voi jo nähdä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi vaaditaan paljon ponnisteluja niin paikallisessa kuin alueellisessa hallinto- ja strategiatyössä.

Kohti vuoropuhelua ja yhteistoimintaa

Viimeaikaiset käänteet julkishallinnossa korostavat, että tarvetta on uusille palvelu- ja asiakaskeskeisille strategisille käytännöille. Tarvitaan myös julkista ja sosiaalista markkinointia, osallisuutta ja yhteistoiminnallista otetta. Tämä ei liene yllättävää, mutta keskeistä kokonaisuudessa on herkkyys sidosryhmien jäsenten tarpeille. Olennaista on avoin ja mahdollisimman symmetrinen vuoropuhelu kohderyhmien, ihmisten ja erityisryhmien sekä esimerkiksi hallinnontasojen suhteissa. Hallinnossa organisaatioiden verkosto- ja yhteistoimintarakenteet korostuvat, niin horisontaalisesti kuin vertikaalisesti.

Kehittyvä hallinto edellyttää toki monia asioita, mutta ainakin tarvitaan aidosti uudistuvaa, enemmän alhaalta-ylöspäin tehtävää strategiatyötä ja sen mukaisia osallistavia menettelytapoja. Todennäköisesti näin saavutetaan parhaiten kokeiluja ja uusiutuvia menettelytapoja. Esimerkiksi sosiaalisen markkinoinnin avulla strategian tulisi yhdistyä aidosti toimijoiden käytäntöihin. Aika, paikka ja yhteiset foorumit tai tilat tulevaisuuden strategioille edellyttävät siten uudenlaista otetta hallintoon. Lopulta terveyden ja hyvinvoinnin strategiat saavat merkityksensä siitä, missä, miten ja kenen toimesta ne tehdään. Tässä on kehittyvän hallinnon paikka.



Antti Syväjärvi
Tulevaisuuden strategiat ja politiikkasuositukset -osahankkeen johtaja, PROMEQ
Hallintotieteen professori, Lapin yliopisto