Blogit
Blogi_Marja_Vaarama1.jpg

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteistyötä

10.1.2017 17:30

Tutkimusten mukaan suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat yleisesti ottaen parantuneet, mutta väestöryhmien välillä on suuria eroja. Näitä ei ole pystytty kaventamaan, vaikka tämä on ollut suomalaisen hyvinvointipolitiikan tavoitteena viimeiset 20 vuotta. Tutkimustiedon mukaan vähäinen koulutus, matalat tulot, pitkäaikaissairastavuus, stressi, yksinäisyys ja työttömyys sekä epäterveet elämäntavat ovat yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoon ja ennenaikaisiin kuolemiin.

Hyvinvointi- ja terveyserot ovat monisyinen kokonaisuus, jonka ratkaisemiseen tarvitaan niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatason toimia. Nykyiset terveyden edistämisen toimet näyttävät tuottavan tulosta hyvin koulutettujen ja jo ennestäänkin terveydestään kiinnostuneiden joukossa, mutta eivät puhuttele haavoittuvia ryhmiä. Lisäksi tieto nykytoimien vaikuttavuudesta on vähäistä. PROMEQ-tutkimus pureutuu erojen juurisyihin ja kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmiä yhteistyössä niiden kanssa, joita erot koskettavat eniten. Uskomme, että kun toimintamallit suunnitellaan yhdessä kohderyhmien kanssa, pystytään puhumaan heidän kieltään ja tekemään toimia, jotka parantavat heidän edellytyksiään parempaan terveyteen ja elämänlaatuun.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden näkökulmasta on olennaista nähdä myös poikkihallinnollisten toimien tarve, tarve integroida palvelut ja ehkäisevät toimet nykyistä koordinoiduimmiksi kokonaisuuksiksi ja tarve saattaa sosiaalityö osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa rakenteellisen sosiaalityön merkitystä, ja sille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on selkeä tilaus.

Kokeilemme innovatiivisia menetelmiä

Toimintamallien suunnittelussa ja toteuttamisessa käytämme kokeellisia asetelmia ja sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Kokeilemme myös sosiaalista markkinointia, jota on käytetty Suomessa toistaiseksi aika vähän – etenkin väestöryhmiin, joissa hyvinvointi- ja terveyserot kasaantuvat. On myös epäilty, etteivät kokeelliset asetelmat ja sosiaalinen markkinointi sovellu haastaviin elämäntilanteisiin. Me PROMEQissa tartumme kuitenkin ”härkää sarvista” ja kokeilemme näitä molempia menetelmiä yhteistyössä koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneiden nuorten, pitkäaikaistyöttömien, pakolaisten ja paljon apua tarvitsevien kotona asuvien ikäihmisten kanssa. Tähän meitä kannustettiin myös kansainvälisen arviointipaneelin lausunnossa.

Rahoituspäätöksen jälkeen hanke on käynnistynyt vauhdilla. Toukokuun aloituskokouksessa sovimme kesän aikana tehtävistä toimista. Syksyllä työsuunnitelmat täsmennettiin, työstettiin hanketunnus ja kotisivut sekä laadittiin ensimmäinen kirjallisuuskatsaus. Lisäksi perustettiin fokusryhmät kokeilupaikkakunnille ja esiteltiin hanketta Espoossa 22.–23.9. pidetyssä Euroopan sosiaalisen markkinoinnin kongressissa. Esitys on hyväksytty myös toukokuussa 2017 Washingtonissa pidettävään sosiaalisen markkinoinnin maailmankongressiin.

Hankkeelle perustettiin myös yhteiskunnallinen neuvonantajaryhmä, johon kutsuimme yhteistyökumppanimme: sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sote-alueista Eksote, Siun Sote ja Keski-Suomi, sekä Kouvolan, Kuopion ja Vantaan kaupungit. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa 2016 ja valitsi puheenjohtajakseen ylijohtaja Raimo Ikosen (STM) ja varapuheenjohtajaksi johtaja Marja Heikkilän (KOSKE). Lisäksi perustettiin kansainvälinen tieteellinen neuvonantajaryhmä, johon meillä oli onni saada mukaan alan johtavia tiedemiehiä ja -naisia eri puolilta maailmaa. Tieteellinen ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 6.–7.2.2017, jolloin pidetään kaksipäiväinen työpaja hankkeen interventioista ja sosiaalisesta markkinoinnista. Näin saamme korkean tason ohjausta siinä, miten soveltaa kokeellisia asetelmia ja sosiaalista markkinointia kohderyhmiemme kanssa.

Sosiaalista markkinointia yhdessä tehden

Syksyn mielenkiintoisimpia kokemuksia ovat olleet kokeilupaikkakunnilla kokoontuneet fokusryhmät. Nämä keskustelut ovat auttaneet meitä ymmärtämään kohderyhmiemme maailmaa ja suuntaamaan kokeilutoimiamme heidän tarpeidensa mukaan. Yhteistyö on ollut hedelmällistä ja molemmille osapuolille antoisaa. Tämä on vahvistanut uskoamme siihen, että olemme oikealla tiellä, kun lähdemme kehittämään elämänlaadun tukemista yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joilla on suuri riski eriarvoon.

Vuoden vaihtuessa hanke on hyvässä käynnissä: kokeilut on määritelty, tarpeelliset luvat haettu tai työn alla ja vuoden 2017 suunnitelmat selvät. Seuraava ponnistus on suunnitella, miten sovellamme sosiaalista markkinointia hankkeessamme. Sen tiedämme, että emme keskity vain yksilön käytöksen muuttamiseen vaan myös eri palvelujen parempaan integraatioon, eri hallintokuntien välisen yhteistyön parantamiseen ja tulevaisuuden sote-maailmaan soveltuvien strategioiden suunnitteluun. Käytämme sosiaalista markkinointia niin operatiivisessa kuin strategisessakin mielessä. Mutta näistä enemmän seuraavissa blogeissa.

Toivotan kaikille PROMEQin kotisivuilla vieraileville hyvää alkanutta vuotta!


Marja Vaarama
PROMEQ-tutkimuksen johtaja

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK