Blogit
Blogi_Mikko_Mantysaari1.jpg

Työvoimapalvelut tärkeitä työllistymiselle

7.3.2017 13:00

Työvoiman palvelukeskusten eli TYP:ien rooli pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämisessä on ollut erittäin tärkeä. Ilman tällaista toimintamallia on vaarana, että nykyistä useampi pitkäaikaistyötön syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta. TYP:n hyvinvointivaikutukset ovat ilmeisiä.

Talousuutiset ovat pitkästä aikaa olleet varovaisen myönteisiä, ja työttömyys on laskusuunnassa. Kuitenkaan yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kohdalla tilanne ei ole hyvä. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan, ja siitä on tullut merkittävä sosiaalinen ongelma. Pitkään työttömänä olleet ovat työssäkäyviä useammin vaarassa sairastua fyysisesti tai henkisesti. Heillä on myös suurempi kuolleisuus- ja itsemurhariski, ja he kokevat hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa työssäkäyviä heikommaksi. (Paul & Moser 2009, McKee-Ryan ym. 2005, Roelfs 2011.)

On erinomaista, että hallituksessa mietitään pitkäaikaistyöttömien asemaa ja heidän tarvitsemiensa palveluiden parantamista.

Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus (2003–2007) pyrki kehittämään aktivoivaa työvoimapolitiikkaa ja nostamaan työllisyysastetta. Yksi Vanhasen hallituksen toimenpiteistä vaikutti ja vaikuttaa edelleen työllisyyspolitiikkaan: palvelukeskuskokeilu, joka käynnistettiin 38 kaupungissa. Työvoimatoimistot lakkautettiin, ja erityisesti vaikeasti työllistyville pitkäaikaistyöttömille räätälöitiin moniammatillisen palvelupaletin avulla parhaat mahdolliset palvelut. TYP:t olivat keskenään erilaisia. Yhteistä oli kuitenkin verkostomainen toimintatapa, jolla pyrittiin joustavuuteen ja paikallisten tarpeiden tyydyttämiseen.

TYP-toiminnasta saatujen hyvin kokemusten jälkeen Jyrki Kataisen hallitus (2011–2014) ulotti toiminnan koko maahan, luomalla lain monialaisesta yhteispalvelusta, edistämään työllistymistä. Uusi palveluverkko aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta.

Uudenlaiset yhteispalvelut ovat siis olleet toiminnassa runsaan vuoden. Samaan aikaan käynnissä on jo uusia suunnitelmia, sillä pääministeri Juha Sipilän hallitus kaavailee siirtävänsä vaikeimmin työllistyvien palvelut resursseineen kuntien vastuulle. (Ratkaisujen Suomi 2015, 16.)

Voi hyvin olla, että nämä uudet kaavailut johtavat siihen, että pitkäaikaistyöttömät työllistyvät paremmin ja tehokkaammin. Aiempi kokemus kuitenkin osoittaa, että palvelujärjestelmän hajanaisuus vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien kuntoutumista (Sepponen ym. 2012, 23). On myös aiheellista pohtia, miten kaavailtu työvoimapalveluiden keskittäminen kuntatasolle sopii yhteen nyt suunnitellun sote-uudistuksen kanssa. Uudistus tulee johtamaan todennäköisesti siihen, että sosiaalityöntekijät siirtyvät pois kuntien palkkalistoilta – joko yhtiöitettyihin sote-keskuksiin tai maakunnallisiin palvelulaitoksiin.

Tämän vuoksi "uudenmallisten TYP:ien" kohtalo askarruttaa. Kokemus on näyttänyt, että jo vakiintuneen TYP-mallin vahvuutena on luonteva monisektorinen yhteistyö yleensä saman katon alla (Sinervo & Hietapakka 2013). TYP:n toimintamallin hyvinvointivaikutukset ovat ilmeisiä, vaikka niiden osoittamiseen tarvittavia valtakunnallisia mittareita ei ole vielä kehitetty. Malli on kuitenkin tehostanut vaikeasti työllistyvien kuntoutusta ja aktivointia (Valtakari ym. 2008).

TYP:n rooli pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämisessä on siis erittäin tärkeä. Muuten vaarana on, että yhä useampi pitkäaikaistyötön syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta.

 

Mikko Mäntysaari
Pitkäaikaistyöttömät -osahankkeen johtaja, PROMEQ
Professori, Jyväskylän yliopisto


Viitteet:

McKee-Ryan, F., A. Kinicki, S. Zhaoli, and C. Wanberg (2005). Well-being during unemployment – meta-analytical study. Journal of Applied Physiology 90(1), 53–74.

Paul, K. and K. Moser (2009). Unemployment impairs mental health. Journal of Vocational Behavior 74(3), 264–282.

Ratkaisujen Suomi (2015). Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Valtioneuvoston kanslia.

Roelfs, D. J., E. Shor, K. W. Davidson, and J. E. Schwartz (2011). Losing life and livelihood: A systematic review and meta-analysis of unemployment and all-cause mortality. Social Science and Medicine 72(6), 840–852.

Sepponen, Kaija; Wilén, Tarja & Kiviniemi, Liisa (2012). Työttömyyden pitkittyminen on monen tekijän summa. Tutkimus pitkäaikaistyöttömyyteen johtavista tekijöistä ja työmarkkinoille kuntoutumisesta. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut.

Sinervo & Hietapakka (2013) Työttömien terveyspalelut. Valtakunnallisen terveyskeskuskyselyn 2013 tulokset.

TEM 2017: Työllisyyskatsaus 2017 tammikuu.

Valtakari, Syrjä, Kiuru (2008) Julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuus. HSE executive education. Työ & Elinkeinoministeriö.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK