Blogit
Blogi_Sanna_Aaltonen1.jpg

Miten mitata kauneutta?

16.2.2017 17:19

Kun aikoinani aloitin sosiologian opiskelut, ensimmäisten tenttikirjojen joukossa oli teos ”Hur mäter man vackert?”, joka keskittyi kvalitatiivisen metodologian periaatteiden avaamiseen. PROMEQ-hankkeessa emme mittaa kauneutta, mutta keskeinen käsitteemme, hyvinvointi, on jotain melkein yhtä vaikeasti määriteltävää ja kiistanalaista.

Yhtäältä hyvinvointi kattaa sateenvarjoterminä kaiken mahdollisen: psyykkisen ja fyysisen terveyden, elämänlaadun, onnellisuuden ja tyytyväisyyden elämään. Toisaalta aivan kuin missikisat ja mallimaailma asettavat kauneusnormeja, myös pyrkimykset määrittää hyvinvointia paljastavat yhteiskunnan normatiiviset oletukset siitä, miten eletään oikein ja mikä on ongelmallista. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat jatkuvan arvioinnin kohteena. Vaikka traditionaaliset polut aikuisuuteen ovat monimuotoistuneet, julkisessa keskustelussa ollaan jatkuvasti huolissaan suoraviivaiselta polulta poikkeavista. Sen lisäksi, että NEET-nuoriksi lokeroitujen hyvinvoinnista kannetaan huolta, heihin kohdistetaan moraalista paheksuntaa yhteiskunnan hyvinvointia uhkaavana vaarallisena joukkona.

Ei vain hyvää ja kaunista

Hyvinvointipuhe ei yksiselitteisesti tuota vain hyvää. Australialaiset koulutustutkijat Julie McLeod ja Katie Wright (2016) ovat todenneet, että epämääräisestä “hyvinvoinnin edistämisestä” on tullut yleispätevä ratkaisu kaikenlaisiin nuoria koskettaviin rakenteellisiin ongelmiin kuten työttömyyteen ja koulutuspaikkojen puutteeseen. Yksilöllistävän diskurssin seurauksena on, että toimenpiteet kohdistetaan yksilöön ja hyvinvoinnin ajatellaan riippuvan vain yksilön päätöksistä. Samalla vastuu omasta hyvinvoinnista on siirtynyt kuluttajalle. Yhteiskuntakriittiset tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että huomio pitäisi yksilön syyllistämisen sijasta kohdistaa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin.

Koulutus- ja työmahdollisuudet eivät kuitenkaan aina riitä siihen, että yksilö pääsee yhteiskunnan valtavirtaan. Nuorten aikuisten elämäntilanteet vaihtelevat sen suhteen, onko heillä valmiuksia ja voimavaroja siirtyä koulutukseen tai töihin. Kuten Nuoret luukulla -raportissa totesimme, kurssitusten ja sanktioiden avulla tapahtuva aktivointi ei yksin riitä, vaan jotkut nuoret tarvitsevat ensisijaisesti juuri hyvinvoinnin edistämistä. Tällainen toiminta ei luo uusia työpaikkoja eikä puske nuoria heti työmarkkinoille, mutta vähemmän instrumentalistisilla nuoriso- , terveys- ja mielenterveyspalveluilla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia elää ihmisarvoista elämää ja olla yhteydessä muihin.

Wellbeing vai feel-good?

Nämä opit mielessä olemme lähteneet pohtimaan nuorten hyvinvoinnin sisältöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä, yhdessä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten kanssa. Järjestimme heille työpajoja, joissa hyvinvointitematiikka pyrittiin purkamaan kysymällä, ”mikä auttaa voimaan hyvin?”. Työpajoissa listattiin lukuisia hyvinvointia tuottavia asioita, joista päällimmäisiksi nousivat sosiaaliset suhteet, se ”ettei jää yksin”. Tämä ei toki ollut yllätys, vaan vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoja vertaissuhteiden merkityksestä ja siitä, että nuoret ymmärtävät syrjäytymisen ennen kaikkea yksinäisyytenä. Osahankkeessamme pyrimme pureutumaan juuri tähän hyvinvoinnin osa-alueeseen eli vertaissuhteisiin, sosiaalisuuteen, mielen hyvinvointiin ja kuulumisen tunteeseen. (ks. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa ja yksilönohjausta)

Samoin kuin kauneus myös hyvinvointi voidaan ymmärtää pinnallisena ja kosmeettisena. Wellbeing poliittisena oikeutena voi kääntyä feel-goodiksi, henkilökohtaiseksi pyrkimykseksi, jonka ymmärretään olevan vain itsestä kiinni. Hankkeessa pyrimme pitämään kiinni ensin mainitusta. Vaikka hyvinvoinnin edistäminen kohdistuu usein yksilöihin, tutkijat ja poliitikot eivät saa unohtaa yhteisöjen ja rakenteiden merkitystä ja niihin vaikuttamista.



Sanna Aaltonen
Nuoret-osahankkeen johtaja, PROMEQ
Erikoistutkija, Nuorisotutkimusseura

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK