Uutiset
satu-ja-hanna_600px.jpg
Satu Iljo ja Hanna Ristolainen pohtivat keinoja, kuinka tukea ikäihmisten pärjäämistä

Arvokkaita näkemyksiä alueellisilta toimijoilta

18.2.2019 13:40

Perjantaisessa Kuopion seminaarissa Promeq-tutkijat saivat paljon kommentteja ja uusia näkemyksiä alueen toimijoilta. Päivän aikana keskusteltiin menetelmien sovellettavuudesta ja kustannustehokkuudesta sekä kuultiin, millaisia malleja alueella on toteutettu hyvinvoinnin tukemiseksi.


Palveluja tarvitaan myös maaseudulle


Promeq-tutkija Hanna Ristolainen kertoi ikäihmisille suunnatusta palvelukokeilusta, joka suunniteltiin yhdessä osallistujien kanssa. Malli sisälsi monipuolista virkistystoimintaa ja sen lomassa keskustelunomaisia ohjaustuokioita. ”Jatkossa palvelunohjaus voisi olla ennaltaehkäisevää, ja kolmannen sektorin toiminta voisi niveltyä mukaan”, ehdottaa Ristolainen.

”Asia on ajankohtainen tälläkin alueella, kun väestö ikääntyy nopeaa tahtia”, totesi Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen. Ongelmana on, miten vastata palvelujen tarpeeseen ja taata niiden laissa määritelty kattavuus. Juuri nyt tarvitaan uusia malleja ja toimijoita, eikä talousnäkökohtiakaan voi sivuuttaa. Kantanen muistutti, että Pohjois-Savossa pitkät välimatkat ja koettu yksinäisyys asettavat haasteita myös johtamiselle: Kuinka johtaa luovuutta ja saada aikaan yhteistoimintaa, jotta löydetään uudenlaisia tapoja hoitaa asioita?

Maaseutualueilla palvelut eivät todellakaan ole tasavertaisia. Ristolaisen kanssa ajatuksia vaihtoi myös projektipäällikkö Satu Iljo. Hän kertoi, millaista ”löytävää vanhustyötä” hän toteuttaa hankkeessa nimeltä Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön. Toiminta tukee ikäihmisten pärjäämistä Pohjois-Savon maaseudulla tarjoamalla palvelunohjausta, kulttuuria ja ruokaa. Ikäihmisten palvelupäiviä järjestetään sekä säännöllisinä että pop up -tyyppisinä. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon Kylät ry.


Monimuotoista pärjäämisen tukea tarvitaan


Dosentti Sanna Aaltonen esitteli Promeqin verkkoryhmäkokeilua, jossa nuorisotyöntekijät moderoivat nimimerkin suojissa käytyjä keskusteluja. Malli hyödyttää erityisesti sellaisia nuoria aikuisia, jotka kokevat yksinäisyyttä ja joiden on vaikea osallistua kasvokkaiseen ryhmätoimintaan.

Uutta kohtaamisen tapaa on etsitty myös Kuopiossa. Kaupungin perusturvajohtaja Mari Antikainen kertoi, miten nuorten elämänhallintaa on tuettu vastuutyöntekijätoiminnalla. Kun yhdessä laadittu hyvinvointisuunnitelma kulkee nuoren mukana sähköisenä, palvelun tarpeen sanoittaminen helpottuu.


minna-rajattu_600px.jpg
Muutosagentti Minna Rytkönen, taustalla Minna Canthin kuvagalleriaa


Pohjois-Savon liiton muutosagentti Minna Rytkösen mukaan Aaltosen esittämä malli on tarpeellinen alueilla, jossa välimatkat ovat pitkiä. Nuoret tarvitsevat kuitenkin lisäksi yksilöllistä tukea ja konkreettista apua esimerkiksi virastoissa asioimiseen. Rytkönen kiinnitti myös huomiota toiminnan kestoon: Ryhmätoiminnan vakiintuminen ja vahvistuminen vie aikaa. Kun osallistujien elämäntilanteet muuttuvat, keskusteluun osallistuminen voi olla vaihtelevaa.

Tutkijoiden esityksiä seminaarissa löydät alta.

Sosiaalinen laatu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen viitekehyksenä – Pohjois-Savo vs. muut, tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas

Pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi ja monialaiset yhteispalvelut, tutkija Sami Ylistö

New Start Finland! Elämänlaatu ja yhteiskunnallisen markkinoinnin interventioiden vaikuttavuus, tutkija Reeta Kankaanpää

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset, dosentti Sanna Aaltonen

Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus palveluohjaus –toimintamalli ja sen vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin, tutkija Hanna Ristolainen

Interventioiden kustannusvaikuttavuus, tutkija Jan Klavus

 


Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK