Uutiset
pystykuva puolitettuna.jpg
Sanna Aaltonen ja Antti Kivijärvi näkevät verkkoryhmätoiminnan toimivana osana kohdennettua nuorisotyötä. Kuva (c) Tanja Konttinen.

Lisää nuorisotyötä nuorisotyöhön

31.1.2019 11:00

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänlaatua kartoittaneet tutkijat haluavat nuorten aikuisten kohtaamiseen ryhmälähtöistä ja vertaissuhteita vahvistavaa otetta.

Nuorisotutkimusseuran vetämässä PROMEQ-osahankkeessa kartoitettiin työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten koettua hyvinvointia ja testattiin verkkoryhmätoimintaa.

”Yksilöiden kannalta olennaisin tieto koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämälaadusta jää viranomaistiedon katveeseen, mutta palvelujen kehittämisen kannalta subjektiivinen tieto on erityisen tärkeää”, erikoistutkija Sanna Aaltonen toteaa.

Kyselytutkimuksissa vastauksia saadaan usein vain pieneltä ryhmältä. Siksi tutkijat etsivät nuoria aikuisia heille kohdennettujen palvelujen, kuten ohjaamojen, työpajojen ja etsivän nuorisotyön kautta.

”Me tavoitimme ihmisiä palveluiden kautta, ja se kertoo ehkä siitä, että heillä oli jo luottamus palveluihin. Voi olla, että palveluiden ulkopuolelle jääneiden joukosta löytyisi sellaisia hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin ulottuvuuksia, joita emme ole tässä hankkeessa tavoittaneet”, tutkija Antti Kivijärvi miettii.

”Mietimme palveluiden kohdentamista ja kehitimme intervention niille nuorille aikuisille, joiden tilanne oli haastatteluhetkellä kaikkein heikoin. He olivat kokeneet yksinäisyyttä, koulukiusaamista ja mielenterveysongelmia.”

Kyselytutkimukseen osallistuneita nuoria aikuisia kutsuttiin verkkoryhmäkokeiluun, jossa nuorisotyöntekijät moderoivat nimimerkin suojissa käytyjä keskusteluja. Niissä käsiteltiin osallistujille tärkeitä teemoja kuten sosiaalisia suhteita, nukkumista, mielen hyvinvointia ja harrastuksia.

Tutkijoille tuli yllätyksenä se, että verkkopohjaiset työskentelymuodot eivät ole nuorisotyössä kovinkaan laajasti käytössä. Verkkoryhmätoiminnalla olisi kuitenkin paljon potentiaalia osana kohdennettua nuorisotyötä. Kasvotusten kokoontuviin ryhmiin osallistumisen kynnys on usein korkein juuri niillä nuorilla aikuisilla, jotka hyötyisivät sosiaalisesta toiminnasta eniten.

”Koko yksinäisyystematiikka oli myös sellaista, mitä ei osattu odottaa. Se nousi esiin hämmästyttävän vahvana”, Sanna Aaltonen kertoo.

”Työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia nuoria koskevassa julkisessa keskustelussa nostetaan esiin päihdeongelmat tai näkyvä ongelmakäyttäytyminen. Meidän tutkimuksessamme esiin tulleet kysymykset liittyivät yksinäisyyteen, sisäänpäin kääntymiseen, kiusaamiseen ja kaveripiiristä ulossulkemiseen”, Antti Kivijärvi selostaa.

Tutkijat korostavat, että NEET-kategoria on erittäin heterogeeninen. Suuri osa ryhmään kuuluvista on väliaikaisesti välitilassa koulun päättymisen ja opiskelemaan tai varusmiespalvelukseen lähdön välillä, ja he kaipaavat vain hyvin lyhytkestoista tukea. Toisella puolella on nuoria, joille on kasaantunut yksinäisyyteen, mielenterveyteen tai fyysiseen terveyteen liittyviä ongelmia.

”Emme varmaankaan tavoittaneet kaikkia huonoimmassa tilanteessa olevia. Etsivä nuorisotyö oli saattanut sopia haastattelun, mutta nuori ei kyennytkään tulemaan. Se että yleensä pystyi tulemaan haastatteluun, kertoi jo toimintavalmiuksista”, Sanna Aaltonen kertoo.

”Nämä nuoret eivät tarvitse ainoastaan työtä ja koulutusta, vaan myös hyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota. Vertaissuhteet ovat tärkeä osa hyvinvointia. Tätä katvealuetta olisi syytä vahvistaa.”

Monilla nuorilla aikuisilla haasteet liittyvät yksinäisyyteen, kaverisuhteiden puuttumiseen. Nuorisotyö ei tällä hetkellä pysty tukemaan heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Yläkouluikäisille nuorille on tarjolla ryhmätoimintaa ja tukea kaverisuhteiden muodostamisessa. Nuorten aikuisten osalta nuorisotyön työmuodot ovat yksilövaltaisia, ja paikantuvat koulutuksen ja työn hakuun.

Antti Kivijärvi huomauttaa, että heikoimmassa asemassa olevat nuoret aikuiset tarvitsisivat apua myös hyvinvoinnin edistämisessä ja vertaissuhteiden luomisessa.

”Nuorisotyö ei missään nimessä ole rikki, mutta sen ydintä voisi laajentaa koskemaan myös nuoria aikuisia. Perinteistä ryhmälähtöistä toimintaa tulisi tuoda myös nuorten aikuisten kentälle”, Antti Kivijärvi kiteyttää.


Politiikkasuosituksen löydät täältä.

Täältä löydät kaikki PROMEQin politiikkasuositukset.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK