Uutiset
cropattu mikko.jpg
Sosiaalityön tutkimuksessa ei juuri keskustella pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin vajeista, sanoo professori Mikko Mäntysaari. Kuva (c) Anne Mäntysaari.

Palveluista tukea pitkäaikaistyöttömien hyvinvointiin

7.11.2018 12:46

Pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi on selvästi heikompi kuin suomalaisilla yleensä. PROMEQ-hankkeessa on selvitelty, miten työllistymistä edistävä monialainen palvelu vaikuttaa työttömien hyvinvointiin. Professori Mikko Mäntysaari esittelee tutkimuksen tuloksia Osaamisella tulevaisuuteen –seminaarissa Helsingissä.

”Havaitsimme, että kaikki sosiaalisen laadun indikaattorit ovat työttömien kohdalla alemmalla tasolla kuin suomalaisilla keskimäärin. Erityisen vakavia ongelmia ovat puutteet työkyvyssä, köyhyys ja luottamuksen puute”, Mikko Mäntysaari toteaa.

”Pitkäaikaistyöttömien kohdalta nykyinen työvoimapolitiikka on pikemminkin lisännyt kuin vähentänyt ongelmia.”

Mäntysaaren vetämä PROMEQ-osahanke tutki, miten pitkäaikaistyöttömät sijoittuvat sosiaalinen laadun ulottuvuuksilla verrattuna kaikkiin suomalaisiin ja mitä tämä kertoo suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisesta laadusta.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena kesällä 2017 Helsingin, Joensuun, Jyväskylän ja Lappeenrannan alueella. Kyselylomake lähetettiin 1571 satunnaisesti valitulle pitkäaikaistyöttömälle suomalaiselle.

Kyselyyn saatiin kaikkiaan 512 vastausta. Vastanneista 347 kertoi olevansa työttömiä tai työllistämistoimenpiteissä.

 

Kohderyhmä valittiin niin, että kaikki vastaajat olivat olleet vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä. Aineistoon ei sisällytetty maahanmuuttajia. Kohderyhmän keski-ikä oli 54 vuotta, miehiä oli 57 ja naisia 43 prosenttia. Lappeenrannan, Joensuun ja Jyväskylän alueella kerättiin myös fokusryhmähaastatteluja, joihin osallistui 28 pitkäaikaistyötöntä henkilöä.

Köyhyys on todellisuutta

Kyselyyn vastanneista pitkäaikaistyöttömistä yli 40 prosenttia kertoi joutuneensa kyseltäviä edeltävän vuoden aikana tilanteeseen, jossa ruokarahat olivat loppuneet. Joka viides oli hakenut ruoka-apua leipäjonosta tai ruokapankista, lähes kolmannes oli kääntynyt sukulaisten tai tuttavien puoleen.

Lähes 60 prosenttia oli rahan puutteen vuoksi jättänyt osallistumatta ystävien tapaamisiin, harrastuksiin tai vapaa-ajan toimintaan. Joka kymmenes oli jättänyt maksamatta asumiskustannuksia.

Tulojen riittävyydestä keskusteltiin myös fokusryhmissä. Työttömät kertoivat, että heidän tulonsa riittävät juuri ja juuri jokapäiväisiin menoihin ja pienetkin ylimääräiset kulut voivat aiheuttaa vaikeuksia.

Pitkäaikaistyöttömien työkyky on huomattavasti heikompi kuin suomalaisilla keskimäärin.

Pitkäaikaistyöttömät kärsivät masennus- ja ahdistusoireista enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. He ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä terveydentilaansa, eivätkä ole saamiinsa terveydenhoitopalveluihin yhtä tyytyväisiä kuin suomalaiset yleensä.

Pysäyttävintä Mikko Mäntysaaren mielestä on se, että pitkäaikaistyöttömien luottamus kanssaihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin on heikentynyt. Erityisen epäilevästi pitkäaikaistyöttömät suhtautuvat julkiseen hallintoon ja poliittisiin päättäjiin.

He tuntevat itsensä myös usein yksinäisiksi. Yksinäisyys on noussut esiin myös muiden PROMEQ työpakettien toteuttamissa interventioissa.

Pitkäaikaistyöttömät kertoivat saavansa arkensa kannalta tärkeistä asioista tietoa heikommin kuin suomalaiset keskimäärin. Varsinkin sosiaalipalveluiden osalta tiedonsaannissa on parantamisen varaa.

PROMEQ-tutkijat seurasivat monialaisissa yhteispalveluissa mukana olleita pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita puolen vuoden ajan. Tavoitteena oli selvittää, miten monialainen palveluntarpeen arviointi ja palveluohjaus vaikuttavat pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden hyvinvointiin.

”Kysyimme asiakkailta, onko palvelusta ollut heille hyötyä. Kaiken kaikkiaan palvelusta sanoi hyötyneensä jollain tavalla 80 prosenttia asiakkaista”, Mikko Mäntysaari kertoo.

Palvelun katsottiin auttaneen selkiyttämään tulevaisuudensuunnitelmia ja parantaneen mahdollisuuksia työllistyä tulevaisuudessa. Lähes puolet koki palvelun vaikuttaneen positiivisesti fyysiseen terveydentilaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Elämänlaatua on siis mahdollista kohentaa tehostamalla monialaista henkilökohtaista työvoimapalvelua.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK