Uutiset
Jaana Leinonen ja Antti Syväjärvi
Kuntalaisten ääntä tulisi kuulla, kun asetetaan tavoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle, korostavat Jaana Leinonen ja Antti Syväjärvi.

Selkeämpi suunta kuntien hyvinvointistrategioille

13.2.2019 10:00

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyö kunnissa hakee vielä muotoaan. Tutkijat ovat laatineet kypsyysanalyysin strategioiden laatimisen tueksi.

Laki velvoittaa kuntia laatimaan laajat hyvinvointikertomukset. Näihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioihin perehtyneet professori Antti Syväjärvi ja yliopistonlehtori Jaana Leinonen ovat havainneet, että useimmissa kunnissa strategiatyö on vielä vaatimattomalla tasolla.

”Lähtöoletuksemme oli, että strategiatyössä on kehitettävää, ja että se on hallintotoimijakeskeistä. Vielä hiljattain hyvinvointikertomukset puuttuivat edelleen noin kymmeneltä prosentilta kunnista. Jossain kunnissa taas saattaa olla hyvinkin huolella laadittu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia, eli kirjo on suuri”, Antti Syväjärvi kertoo.

”Realistinen ja kriittinen analyysi oman toiminnan tasosta on tärkeää. Kun saadaan käsitys siitä, mikä on oman kunnan nykytilanne, voidaan ryhtyä miettimään keinoja, joilla saavutetaan parempi strategisuus toiminnalle.”

Jaana Leinonen korostaa poikkihallinnollisen ja käytännön toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.

”On tärkeää, että strategiatyössä on mukana eri sidosryhmiä. Kuntalaiset ovat avaintoimijoita, ja erityisen tärkeää on saada mukaan kolmas sektori, joka tekee hyvinvoinnin edistämistyötä käytännössä. Heidän kokemuksistaan voi ammentaa myös strategiatyöhön.”

Tällä hetkellä yhteistyö ilmenee usein lähinnä mainintoina ja toiveina strategiadokumenteissa, eikä se konkretisoidu aidoksi yhteiseksi toiminnaksi.

”Kunnissa koetaan, että yhteistyö syö aikaa ja resursseja, ja koska valmiita toimintamalleja ei ole, niiden luominen vaatii vaivannäköä”, Jaana Leinonen toteaa.

”Kun haastattelimme johtavia viranhaltijoita, he kaipasivat enemmän kokemusperäistä tietoa ja näkemyksiä suoraan kuntalaisilta. Indikaattoritietoa on tarjolla, mutta se ei ole aina riittävän ajantasaista.”

Kokemusperäistä tietoa hyvinvoinnin ja terveyden kipupisteistä kuntakohtaisesti on käytännön toimijoilla sosiaalityössä, terveydenhuollossa ja kouluissa, mutta tieto ei kulje vielä riittävän systemaattisesti.

Osallisuus on pitkään ollut muotisana, mutta ketkä kunnissa osallistuvat ja keitä osallistetaan?

”Ei pidä ajatella, että osallistumisvelvoite täyttyy, jos järjestetään kuuleminen tai tilaisuus. Sinne tyypillisesti tulevat aktiivisimmat kuntalaiset ja heikompiosaisten ääni jää kuulematta”, Jaana Leinonen huomauttaa.

”Strategiat laaditaan usein normikuntalaisen näkökulmasta, ja silloin heikommassa asemassa olevien ryhmien – pitkäaikaistyöttömien, kotiin jäävien nuorten, maahanmuuttajien tai vanhusten – näkemyksiä ja kokemuksia ei aina kuulla strategiatyössä”, Antti Syväjärvi mainitsee.

”Perinteinen tapa on se, että virkamiehet ja hallintoihmiset laativat strategian keskenään. Kuntalaiset pitää saada mukaan prosessiin, tietoisiksi strategiasta ja tavoitteista. Osallistaminen lisää tietoa ja luo edellytyksiä sitoutua strategiaan, koska se koetaan paremmin omaksi. Kunnan on helpompi markkinoida strategiaa, kun kaikki sisäistävät ja tiedostavat sen tavoitteet."

Onnistuneen strategiatyön edellytyksenä on yhteinen käsitys hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Osallisuutta, yhteistyön käytäntöjä, sekä eriarvoisuuden vähentämiseen liittyviä tavoitteita voidaan nyt arvioida tutkijoiden laatiman kypsyysanalyysin avulla.

”Analyysimalli auttaa kuntia arvioimaan omaa toimintaansa, löytämään epäkohdat ja paikantamaan keskeiset askelmerkit toiminnan kehittämiseksi. Olemme halunneet antaa kunnille keinoja kehittää ja terävöittää omaa strategiatyötään”, Antti Syväjärvi toteaa.

”Jos kunnissa onnistutaan viemään strategiaan kirjatut asiat käytäntöön, eli edistämään hyvinvointia ja terveyttä, saadaan elämänlaatunsa paremmaksi kokevia kuntalaisia. Kaikki tämä voi heijastua myönteisesti muussakin kunnan toiminnassa.”

Politiikkasuositukseen voit tutustua täällä.

Täältä löydät kaikki PROMEQin politiikkasuositukset.

Verkkopalvelumme käyttää evästeitä, lue lisää. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. [Hyväksyn ehdot]
OK